Pitkä seisominen työssä, miksi jalat väsyvät ja mikä auttaa?

Pitkä seisominen voi tuntua työpäivän aikana jaloissa, jalkapohjissa ja alaselässä. Erityisesti paikallaan seisominen kovalla lattialla voi lisätä väsymystä ja epämukavuutta.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti istua enemmän tai hankkia yksi ergonomiatuote.

Paras lähtökohta on vähentää yhtäjaksoista paikallaan seisomista, mahdollistaa liikkuminen ja tehdä seisoma-alustasta työtehtävään sopiva.

Pitkittyneeseen seisomiseen on tutkimuksissa liitetty muun muassa alaselän ja jalkojen kipua, fyysistä väsymystä, lihaskipuja, jalkojen turvotusta ja yleistä epämukavuutta.

Miksi pitkä seisominen väsyttää?

Seistessä alaraajojen ja keskivartalon lihakset tekevät jatkuvasti työtä asennon ylläpitämiseksi.

Jos työ sisältää paljon liikkumista, kuormitus vaihtelee luonnostaan. Paikallaan tehtävässä seisomatyössä taas sama kuormitus voi jatkua pitkään lähes muuttumattomana.

Väsymystä tai epämukavuutta voi tuntua esimerkiksi:

• jalkapohjissa
• pohkeissa
• polvien ja reisien alueella
• alaselässä
• jaloissa yleisenä raskauden tunteena

Tärkeä ero onkin seisomisen ja paikallaan seisomisen välillä.

Liike auttaa muuttamaan kuormitusta. Pelkkä pystyasento ei vielä tarkoita aktiivista työpäivää.

Kova lattia voi lisätä seisomisen epämukavuutta

Betoni-, laatta- ja muut kovat lattiat joustavat hyvin vähän jalan alla.

Jos työntekijä seisoo samalla alueella suuren osan työpäivästä, seisoma-alustan ominaisuuksilla voi olla merkitystä työskentelymukavuuteen.

Tämä koskee esimerkiksi:

• tuotanto- ja kokoonpanotyötä
• pakkauspisteitä
• varastoja
• myymälöitä ja palvelutiskejä
• keittiöitä
• laboratorioita
• vastaanottoja
• sähköpöydän ääressä tehtävää työtä

NIOSH ja OSHA mainitsevat anti-fatigue-matot yhtenä keinona vähentää pitkäkestoiseen seisomiseen liittyvää väsymystä ja epämukavuutta.

Mitä seisontamatto tekee?

Ergonominen seisontamatto eli anti-fatigue-matto tuo kovan lattian ja jalan väliin joustavamman alustan.

Tutkimuksissa osa anti-fatigue-matoista on vähentänyt koettua epämukavuutta verrattuna kovalla alustalla seisomiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa pehmeä matto olisi automaattisesti hyvä tai että matto poistaisi kaikki seisomatyön haitat.

Seisontamattoa kannattaa ajatella näin:

se tekee seisomisjaksosta miellyttävämmän, mutta ei korvaa liikkumista ja työasennon vaihtelua.

Milloin seisontamatosta voi olla erityisesti hyötyä?

Seisontamattoa kannattaa harkita, kun:

• työntekijä seisoo pitkään samalla työpisteellä
• lattia on kova
• työ sisältää vähän luonnollista liikkumista
• jaloissa tai alaselässä esiintyy työpäivän aikana väsymistä
• sähköpöydän ääressä työskennellään säännöllisesti seisten

Teollisuusympäristössä matolta voidaan tarvita lisäksi esimerkiksi hyvää kulutuskestävyyttä, liukuestettä tai öljyjen ja kemikaalien kestävyyttä.

Toimiston sähköpöydän alle taas tärkeimpiä ominaisuuksia voivat olla sopiva jousto, koko ja se, ettei matto haittaa työtuolin käyttöä.

Millainen seisontamatto kannattaa valita?

Hyvä matto ei ole vain mahdollisimman pehmeä matto.

Liian pehmeä alusta voi tehdä seisomisesta epävakaata. Työpisteessä maton pitää myös pysyä paikallaan eikä siitä saa muodostua kompastumisvaaraa.

NIOSH on esimerkiksi suosittanut pitkäaikaiseen seisomiseen tarkoitettujen mattojen olevan riittävän tukevia, liukumattomia ja reunoiltaan sellaisia, etteivät ne muodosta kompastumisriskiä.

Valinnassa kannattaa tarkistaa ainakin:

• työympäristö
• maton koko
• joustavuus
• liukueste
• viistetyt reunat
• puhdistettavuus
• kulutuskestävyys
• mahdollinen kemikaalien tai öljyn kesto

Pelkkä matto ei korjaa väärää työskentelykorkeutta

Jos työpiste on liian matala, työntekijä joutuu kumartumaan.

Jos työskentelytaso on liian korkea, hartiat voivat nousta ja kädet joutua epäedulliseen asentoon.

Siksi pitkässä seisomatyössä kannattaa tarkistaa maton lisäksi:

onko työskentelykorkeus työntekijälle sopiva?

Työpisteen pitäisi mahdollistaa työskentely mahdollisimman luonnollisessa asennossa ilman jatkuvaa kurottamista, kumartumista tai hartioiden nostamista.

Liike on tärkein vastapaino paikallaan seisomiselle

Pitkän seisomisen kuormitusta ei kannata yrittää ratkaista vain tekemällä seisomisesta mukavampaa.

NIOSH:n katsauksessa dynaaminen liike nousi tärkeäksi keinoksi vähentää pitkäaikaiseen seisomiseen liittyviä ongelmia.

Työpäivään voi tuoda vaihtelua esimerkiksi:

• kävelemällä muutaman askeleen aina kun mahdollista
• vaihtamalla työtehtäviä
• tekemällä osa tehtävistä istuen
• käyttämällä sit/stand-tuolia
• siirtämällä painoa jalalta toiselle
• vaihtamalla asentoa säännöllisesti

Työntekijän ei pitäisi joutua seisomaan täysin samassa asennossa tuntikausia vain siksi, että työpiste on suunniteltu niin.

Miten työnantaja voi vähentää seisomatyön kuormitusta?

Tämä on tärkein kohta yritykselle.

Työnantajan kannattaa katsoa koko työtehtävää eikä vain työntekijän jalkoja.

Hyvä tarkistuslista on:

Tässä on oikeastaan koko artikkelin ydin:

ergonomia tarkoittaa työn sovittamista ihmiselle, ei ihmisen pakottamista selviytymään työpisteestä.

Entä sähköpöydän ääressä seisominen?

Sähköpöytä on hyvä väline työasennon vaihtamiseen, mutta sen tarkoituksena ei ole korvata koko päivän istumista koko päivän seisomisella.

Jos työntekijä tekee esimerkiksi osan päivästä töitä seisten, seisontamatto voi tehdä seisomisjaksosta miellyttävämmän.

Parempi kokonaisuus on:

istu → nouse seisomaan → liiku → vaihda takaisin istumaan.

Sähköpöydän suurin hyöty syntyy juuri siitä, että asentoa voidaan vaihtaa helposti.

Mistä tunnistaa, että seisomatyö kuormittaa liikaa?

Työpiste kannattaa ottaa tarkempaan tarkasteluun, jos työntekijällä esiintyy toistuvasti:

• jalkojen voimakasta väsymistä
• jalkapohjien arkuutta
• alaselän väsymistä tai kipua
• turvotuksen tunnetta jaloissa
• tarvetta jatkuvasti hakea helpottavaa asentoa
• oireita, jotka toistuvat erityisesti työpäivinä

Tällaiset oireet eivät kerro yksin niiden syytä.

Jos kipu, turvotus, puutuminen tai muut oireet jatkuvat, asia kannattaa arvioida työterveyshuollossa eikä yrittää ratkaista sitä vain uudella matolla.

Seisomamatto vai jalkineet?

Usein kysymys ei ole joko–tai.

Työympäristöön sopivat jalkineet ja tarkoitukseen sopiva seisonta-alusta voivat molemmat vaikuttaa työskentelymukavuuteen. NIOSH:n katsauksissa sekä lattiamatot että jalkineisiin liittyvät ratkaisut on mainittu mahdollisina keinoina pitkäkestoisen seisomisen kuormituksen vähentämisessä.

Jalkineiden pitää ennen kaikkea sopia kyseiseen työhön ja työympäristön turvallisuusvaatimuksiin.

Usein kysyttyä seisomatyöstä

Miksi jalat väsyvät pitkässä seisomatyössä?

Pitkä paikallaan seisominen pitää alaraajat ja vartalon jatkuvasti töissä saman asennon ylläpitämiseksi. Kuormitusta voi lisätä kova lattia, vähäinen liikkuminen ja huonosti suunniteltu työpiste.

Onko seisontamatosta oikeasti hyötyä?

Se voi vähentää koettua epämukavuutta ja tehdä kovalla alustalla seisomisesta miellyttävämpää. Tutkimuksissa kaikki matot eivät kuitenkaan ole toimineet yhtä hyvin, joten maton ominaisuuksilla ja käyttökohteella on merkitystä.

Kannattaako koko työpäivä seistä?

Ei. Pitkään jatkuvaa paikallaan seisomista kannattaa välttää siinä missä pitkää yhtäjaksoista istumistakin. Työasentojen vaihtelu ja liike ovat parempi lähtökohta.

Kuinka kauan kerrallaan kannattaa seistä?

Yhtä kaikille sopivaa aikaa ei ole. Työtehtävä, yksilölliset erot ja mahdollisuus liikkua vaikuttavat paljon. Käytännössä olennaisempaa on välttää pitkäkestoista yhtäjaksoista paikallaanoloa.

Millainen seisontamatto sopii työpaikalle?

Se riippuu ympäristöstä. Toimistossa tärkeät ominaisuudet voivat olla jousto ja sopiva koko, kun taas tuotannossa voidaan tarvita esimerkiksi liukuestettä, kulutuskestävyyttä ja kemikaalien kestävyyttä.

Voiko seisontamatto ratkaista selkä- tai jalkakivun?

Sitä ei voi luvata. Matto voi olla yksi työpisteen ergonomiaa parantava ratkaisu, mutta jatkuvien oireiden syy pitää tarvittaessa selvittää työterveyshuollossa.

Mitä kannattaa tehdä ensimmäiseksi?

Jos työpaikalla seistään paljon ja työntekijät kokevat jalkojen tai selän väsyvän, etenisin tässä järjestyksessä:

1. Selvitä kuinka pitkään ja kuinka paikallaan työssä seistään.
2. Tarkista työskentelykorkeus ja työpisteen järjestely.
3. Lisää mahdollisuuksia liikkua ja vaihtaa asentoa.
4. Tarkista seisoma-alusta ja jalkineet.
5. Harkitse käyttökohteeseen sopivaa ergonomista seisontamattoa.

Näin ei osteta tuotetta arvaamalla, vaan ratkaistaan se ongelma, joka työpisteessä oikeasti on.

Ergonomiset seisontamatot yrityksille

Lapin Myyntiukon valikoimasta löytyy ergonomisia seisontamattoja erilaisiin työympäristöihin.

Sopivaa mattoa valittaessa kannattaa huomioida, missä mattoa käytetään, kuinka paljon työssä seistään ja millaisia vaatimuksia työympäristö asettaa matolle.

Jos työntekijät seisovat paljon kovalla alustalla, maton lisäksi kannattaa tarkistaa koko työpiste ja työpäivän aikainen mahdollisuus liikkua.

Hyvä seisontamatto tukee työpistettä. Hyvä ergonomia syntyy kokonaisuudesta.